Stressi kuuluu kaiketi nykypäivän ihmisten elämään. Stressi aiheuttaakin varmasti suuren osan lääkärinkäynneistä aiheuttaessaan erilaisia oireita ja vaivoja. Stressin seurauksena sydämen syke ja verenpaine nousevat, verensokeri nousee, adrenaliinin eritys lisääntyy ja veri siirtyy pois suolistosta käsiin ja jalkoihin auttaen elimistöä valmistautumaan pakoon, veren hyytyminenkin nopeutuu.
Magnesiumilla on tärkeä rooli stressin aiheuttamissa reaktioissa. Verenpaineen noustessa voivat verisuonten seinämien lihakset mennä kramppiin, jos magnesiumvajausta on elimistössä. Verensokerin taas noustessa stressin seurauksena solut eivät saa glukoosia, jos magnesiumista on puutos. Magnesium nimittäin vastaa insuliinin toimivuudesta solukalvojen toiminnassa, jolloin glukoosi pääsee soluihin.
Magnesiumvajauksesta kärsivän henkilön lihakset voivat mennä kramppiin stressin aiheuttaman lisääntyneen verenkierron seurauksena. Myös "levottomia jalkoja" voi esiintyä magnesiumin puutoksen ja stressin yhteisoireena. No olisiko enää mikään ihme, jos paniikkikohtauksetkin johtuisivat magnesiumin puutoksesta?
Paniikkikohtauksen määritteleminen ja diagnosointi ei ole ihan yksiselitteistä. Terveilläkin henkilöillä voi esiintyä paniikkikohtauksia. Varmaan näin, olisikohan varsinkin silloin syytä epäillä magnesiumin puutosta? Paniikkikohtauksen takia lääkäriin ajautuessaan on vaarana joutua jopa turhan takia lääkekierteeseen. Ahdistusta helpottamaan lääkäreiden on helppo määrätä erinäisiä lääkkeitä, kun eivät voi juuri muuten auttaa, vai?
Paniikkikohtaus ei ole välttämättä sairaus lainkaan. Jopa alhainen verensokeri voi laukaista paniikkikohtauksen ja magnesiumin puutos pahentaa tilannetta entisestään. Magnesiumia tarvitaan lukuisissa eri tehtävissä elimistössä ja sen puutos on erittäin yleistä. Eikö kannattaisi siis ensin kokeilla auttaisiko magnesium ennen kuin alkaa käyttää lääkkeitä oireiden tukahduttamiseen?
Magnesium on oiva apu paniikkikohtauksissa, koska se rauhoittaa kehoa monilla eri tavoilla. Magnesium edesauttaa lihasten rentoutumista, hermoston tasapainoa ja adrenaliinin oikeanlaista toimintaa. Lisäksi magnesium edesauttaa serotoniinin erittymistä.
"Marjo, 42, tunsi yhtäkkiä olonsa epätodelliseksi, kihelmöintiä sormissa ja hirveää rintakipua. Marjo luuli kuolevansa ja huusi miestään apuun: Marko, en pysty hengittämään - kuolen. Marko näki, että Marjo ei pystynyt hengittämään kunnolla ja kiidätti hänet läheiseen sairaalaan ensiapuun. Marjon tilanne näytti selvästikin sydänkohtaukselta, mutta tutkimusten lopputuloksena, hänen sydämen toimintansa todettiin olevan täysin kunnossa. Kyseessä olikin siis ahdistuskohtaus. Marjo ja Marko eivät voineet uskoa kuulemaansa. Fyysiset oireet olivat olleet niin selvät ja kamalat eikä Marjo ollut ollut erityisen ahdistunut mistään."
Marjon kokema paniikkikohtaus on hyvin tyypillinen. Henkilö ei koe kohtaustaan ahdistuksena tai paniikkikohtauksena.
"En pysty hengittämään kunnolla. En vain pysty vetämään syvään henkeä."
"En pysty keskittymään. Tunnen oloni epävakaaksi koko ajan. Oloni on todella omituinen."
"Voin todella huonosti. Vatsani on kipeä ja ripulikin on."
Edellä mainitut esimerkit ovat myös tyypillisiä paniikkikohtauksia. Ensin mieleen tulisi ennemminkin astma, ruoka-aine -epäsopivuudet ja virukset kuin ahdistuskohtaus. Paniikkikohtaus voi tulla, vaikka ei juuri kyseisenä päivänä tuntisikaan itseään ahdistuneeksi tai stressaantuneeksi mistään. Hermostoon kasaantuu stressi pitkän ajan kuluessa, joka sitten vain laukeaa paniikkikohtauksena ennalta-arvaamattomana hetkenä.
Paniikkikohtauksia kannattaa ennaltaehkäistä välttämällä turhaa sokerin, alkoholin ja kofeiinin käyttöä. Erityisesti kolajuomien nauttimista kannattaa rajoittaa, nehän sisältävät usein sekä sokeria että kofeiinia. Lisäksi sopivilla ravintolisillä voi olla huomattavaa ennaltaehkäisevää merkitystä kuten yllä on jo magnesiumin tullut esille.
"Olet myöhässä jo heti aamusta. Nappaat mukaasi kahvimukin ja donitsin ja nopeasti auton rattiin ja matkaan. Verensokerisi nousee äkisti ja päiväsi lähtee käyntiin. Mutta jo ajomatkan aikana, verensokeritasosi laskee dramaattisesti. Verenkiertoon vapautuu adrenaliinia pelastamaan tilannetta. Adrenaliini hajottaa maksaan varastoitunutta sokeria ja estää sinua pyörtymästä. Adrenaliinilla on kuitenkin sivuvaikutuksia ja sydämen lyöntitiheytesi kasvaa ja kätesi alkavat hikoilla kuten tappelu- tai pakotilanteessa kävisi. Ajaessasi autoa alkaa mielessäsi pyöriä kaikenlaiset asiat ja alat huolestua ja mennä paniikkiin."
Adrenaliiniryöppy yhdessä alhaisen verensokerin kanssa on yleinen paniikkikohtauksen alkamissyy.
Stressi kuluttaa muutenkin yleensä liian alhaista magnesiumiamme. Stressissä yleistyvä kortisoli eritoten kuluttaa magnesiumia. Nykyaikainen kiireinen elämäntapamme on omiaan kuluttumaan vähäisetkin magnesiumsaantimme. On siis järkevää täydentää magnesiumin saantia ravintolisillä turvataksemme neurologisen tasapainon säilymistä.
Lahteinä käytetty Dr. Carolyn Deanin ja Dr. Ronald Hoffmanin kirjoittamia tekstejä.
IHERB-KOODIA HUH943 VOIT KÄYTTÄÄ AINA TEHDESSÄSI IHERB-TILAUSTA. KOODILLA HUH943 SAAT AINA PARHAAT MAHDOLLISET ALENNUKSET!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti