Ruusunmarjan ravintosisältö on erinomainen. Harvat elintarvikeet sisältävät yhtä paljon C-vitamiinia kuin ruusunmarja. Esimerkiksi mustaherukkaan verrattuna ruusunmarja sisältää jopa kymmenkertaisia C-vitamiinipitoisuuksia. Ruusunmarjassa on myös huomattavan paljon kalsiumia, kaliumia ja magnesiumia.
Koiranruusu (Rosa canina)
Ruusunmarjoilla tarkoitetaan ruusujen pyöreitä tai hiukan pitkulaisia kiulukkahedelmiä.
Eri ruusulajien C-vitamiinipitoisuuksien vaihtelu on erittäin runsasta. Koiranruusun kiulukan C-vitamiinipitoisuudeksi saatiin MTT:n tutkimuksessa 498 mg/100 g tuorepainoa (1,19 g/100 g kuiva-ainetta).
C-vitamiini on vesiliukoinen vitamiini, jota tarvitaan mm. sidekudosten muodostumiseen, hemoglobiinin rakennusaineena, aineenvaihdunnassa ja valkosolujen toiminnassa. C-vitamiini edistää erityisesti raudan imeytymistä ja toimii elimistössä antioksidanttina.
Ruusunmarjassa on C-vitamiinin lisäksi hyvin E-vitamiinia ja karotenoideja, etenkin beeta-karoteenia, joka toimii A-vitamiinin esiasteena sekä lykopeenia, jolla on havaittu olevan antioksidatiivisia vaikutuksia. Tomaattia ja vesimelonia on pidetty ainoina hyvinä lykopeenin lähteinä. Ruusunmarjojen lykopeenipitoisuudet olivat MTT:n tekemässä tutkimuksessa kuitenkin suuremmat kuin tomaatilla ja vesimelonilla. Ruusunmarjojen beeta-karoteenipitoisuudet ovat samaa luokkaa porkkanan kanssa.
Vain kasviöljyissä ja joissain siemenissä ja mädeissä on enemmän E-vitamiinia tuorepainoa kohden kuin ruusunmarjoissa. E-vitamiini on yleisnimitys E-vitamiiniaktiivisille rasvaliukoisille yhdisteille kuten ruoassa esiintyvät tokoferolit ja tokotrienolit.Tokoferolit ovat erittäin tehokkaita antioksidantteja.
Ruusunmarjassa on melko paljon folaatteja. Folaatit on yleisnimitys kaikille vesiliukoisille B-ryhmän vitamiineihin kuuluville yhdisteille, joilla on foolihapon aktiivisuutta. Folaatteja tarvitaan solujen muodostukseen ja kasvuun. Folaateilla on useita terveysvaikutuksia: hermostoputken kehityshäiriön estäminen vastasyntyneillä, sydän- ja verisuonitautien sekä joidenkin syöpälaatujen esto.
Ruusunmarja on hyvä prosyanidiinien lähde. R. Canina sisälsi kuiva-ainetta kohden jopa enemmän prosyanidiinejä kuin pettujauho. Prosyanidiinit ovat flavonoideja, jotka taas ovat kasveissa muodostuvia fenoliyhdisteitä. Flavonoidit vaikuttavat monien entsyymien toimintaan, hillitsevät allergia- ja tulehdusreaktioita sekä bakteerien ja virusten lisääntymistä ja vaikuttavat suotuisasti immuunijärjestelmän toimintaan. Flavonoideilla arvellaan olevan myös sydän- ja verisuonitauteja sekä syöpää estävää vaikutusta.
Ruusunmarjoissa on myös kohtuullisen suuria pitoisuuksia ellagitanniineja, joita esiintyy ruusunmarjan lisäksi vain mansikassa, vadelmassa, lakassa ja mesimarjassa.
Ruusunmarjoissa on ravintokuitua suunnilleen samansuuruinen määrä kuin lakassa, tyrnimarjassa, pihlajanmarjassa ja mustaherukassa. Sen sijaan mansikoissa, puolukoissa, mustikoissa ja vadelmissa on ravintokuitua vähemmän.
Ruusunmarja lievittää nivelrikosta johtuvia kipuja ja jäykkyyttä päivittäin käytettynä.
Ruusunmarjaa käytetään yleensä jauheena ja se tulee ottaa ruoan yhteydessä. Yleinen annostus on 5-10 g ruusunmarjajauhetta päivässä jaettuna kahteen annokseen. Tutkimuksissa on käytetty jopa 40 gramman annostusta ilman suurempia sivuvaikutuksia. Ripulia, löysiä ulosteita tai jatkuvaa ummetusta on esiintynyt jonkin verran käytettäessä ruusunmarjaa 40 g päivittäin kuuden viikon ajan.
Ruusunmarjalla on positiivinen vaikutus nivelten terveyteen. Tanskalaisessa 100 henkilöä käsittävässä tutkimuksessa ruusunmarjajauheen käyttö paransi liikkuvuutta polviniveleen liittyvissä kävelyongelmissa. Ruusunmarjajauhetta saaneilla nivelten liikkuvuus parani huomattavasti verrattuna kontrolliryhmän tuloksiin. Ruusunmarjaa on pitkään käytetty täydentävänä hoitona nivelvaivoissa, mutta kävelyanalyysin avulla saatiin ruusunmarjan vaikutus todistettua.
Nivelrikon taudinkuvassa tulehdus on olennainen tekijä ja kipu sen pääasiallinen oire. Ruston rappeutumisen ja epävakauden vuoksi nivelessä ilmenee pieniä vammoja, jotka aiheuttavat tulehdusta. Standardisoitua ruusunmarjajauhetta nauttineilla nivelrikosta kärsivillä tulehduksen väheneminen on yksi selitys oireiden lievittymiseen.
Rohdoskasvien lääkinnälliset vaikutukset johtuvat usein monista eri luonnon ainesosista, joista tieteellisin tutkimusmenetelmin on vaikea selvittää pääasiallinen vaikuttaja. Ruusunmarjan kohdalla on kuitenkin kyetty löytämään se kemiallinen yhdiste, joka on aktiivinen tulehduksen lievityksessä ja vapaiden radikaalien estossa. Tämä ruusunmarjasta eristetty molekyyli on galaktolipidi.
Ruusunmarjavalmisteet ovat lievittäneet nivelrikosta kärsivien nivelkipuja ja helpottaneet päivittäisistä toimista kuten kadulla käveleminen, ostoksilla käynti, autoon istuminen / autosta ylösnouseminen yms. selviytymistä useassa tutkimuksessa. Ruusunmarjavalmisteen käyttömäärä tutkimuksissa on ollut 5 g/pv 3-4 kk. Monet ovat pystyneet vähentämään kipulääkkeen määrää käyttäessään ruusunmarjavalmistetta. Ruusunmarjan teho on säilynyt myös useamman viikon valmisteen käytön lopettamisen jälkeenkin.
Ruusunmarjavalmiste lisäsi ihon elastisuutta ja kosteutta tutkimuksessa annoksella 3 g päivässä 8 viikkoa. Myös ryppyjen syvyys pieneni. Samantapaisia parannuksia ihossa on saatu astaksantiinia 4 mg päivässä käytettynä.
Ruusunmarja näyttäisi kykenevän vähentämään kollageenia hajottavien proteiinien aktiivisuutta. Ei siis mikään ihme, että ruusunmarjajauhe on hyödyllinen niin nivelille kuin ihollekin. Oleellista on käyttää ruusunmarjaa tarpeeksi kauan, useita kuukausia, ennen kuin arvioi saamaansa hyödyn määrää.
Ruusunmarjajauhetta voit ostaa tästä
http://www.mtt.fi/met/pdf/met72.pdf
http://www.tohtori.fi/?page=5599947&id=4619584
https://examine.com/supplements/rose-hip/
Nivelet kuntoon ruusunmarjalla, Ajassa, LIVE Life numero 1 2016 helmikuu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti