SULLE KANS: Ei muunnetulle maissitärkkelykselle ja hydrolysoidulle vehnälle

Hydrolized Wheat Protein eli hydrolysoitu vehnä (HVP) löytyy monista kosmetiikkatuotteista, erityisesti shampoissa ja hiustenhoitoaineissa sitä käytetään paljon. Itse olen nähnyt tätä nimikettä monesti, mutta en nyt ainakaan kotoani onneksi löytänyt yhtään tuotetta, jonka INCI:ssä tämä olisi ollut.

EU on saanut valituksia ainesosan aiheuttamista allergisista reaktioista, jopa anafylaktinen reaktio voi aiheutua hydrolysoidulle vehnälle altistumisesta. EU on todennut, että ainesosa voi kosmetiikassa aiheuttaa yliherkkyyttä, mutta ei ruoassa (uskoo ken haluaa). Ja kosmetiikassa nimenomaan juuri saippuoissa ja nestemäisissä saippuoissa, joissa sitä käytetään yleisesti, voi hydrolysoitu vehnä aiheuttaa yliherkkyysreaktioita. EU on todennut hydrolysoidun vehnän käytön kosmetiikassa turvalliseksi kunhan hydrolysaateissa käytetään molekyylipainoltaan alle tietyn painon (3,5 kDa) olevia peptidejä.

Scientific concerns with regard to the use of HWP in cosmetic products include that

• there is evidence that sensitisation to HWP is via exposure to cosmetics, not via food

• there are indications that the risk of sensitisation is higher when HWP’s of higher
molecular weight are used on the skin, in particular as an ingredient of products that

have strong surfactant properties such as soaps and liquid soaps.

The SCCS considers the use of hydrolysed wheat proteins safe for consumers in cosmetic

products, provided that the maximum molecular weight average of the peptides in

hydrolysates is 3,5 kDa.

Oli miten oli, kannattaa tämäkin aine koittaa painaa mieleensä ei-ei-listalle. Ja itselläni ainakin tämä ei-ei ulottuu kyllä ruokapuolellekin eikä vain kosmetiikkatuotteisiin! Ja ei-ei ulottuu muihinkin muunnettuihin / muunneltuihin tärkkelyksiin kuin vain vehnä. Hydrolysoiduissa maissi-, riisi ja perunatärkkelyksissä hiilihydraatit pilkotaan sellaiseen muotoon, jota elimistön entsyymit eivät ole tottuneet käsittelemään. Muunnellut tärkkelykset saattavatkin olla monilla ihmisillä "selittämättömien" vatsa- ja suolistovaivojen taustalla.

KEMIALLISESTI modifioidut eli muunnetut tärkkelykset ovat lisäaineita (mm. sakeuttamis- ja stabilointiaineita): E 1404, 1410, 1412 - 1414, 1420, 1422, 1440, 1442, 1450, 1451. Elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä annetun asetuksen (1084/2004) liitteen 2 mukaan ne voi ilmoittaa pakkauksissa pelkästään tällä ryhmänimellä - E-koodia tai aineen omaa nimeä ei tarvitse ilmoittaa.

On olemassa myös FYSIKAALISESTI tai ENTSYMAATTISESTI muunnettuja tärkkelyksiä, jotka eivät olekaan lisäaineita vaan tavallisia ainesosia. Ne puolestaan voi ilmoittaa pakkausmerkinnöissä muuntamattomien tärkkelysten kanssa pelkästään yhteisnimellä "tärkkelys" (elleivät ne ole peräisin yliherkkyyttä aiheuttavista viljoista: vehnä, ruis, kaura, speltti, kamut-vilja.)

HVP esiintyy elintarvikkeissa nimikkeillä: Hydrolysoitu vehnä(proteiini), hydrolysoitu gluteeni, vehnäproteiini hydrolysaatti, gluteenihydrolysaatti, hydrolysoitu proteiini.

HVP esiintyy kosmetiikassa nimikkeillä: Hydrolyzed Wheat Flour,Hydrolyzed Wheat Gluten, Hydrolyzed Wheat Protein, Hydrolyzed Wheat Protein/PVP Crosspolymer, Hydrolyzed Wheat Starch, Hydrolyzed Vegetable Protein, Hydroxypropyltrimonium, Laurdimonium Hydroxypropyl Hydrolyzed Wheat Protein, Hydrolyzed Protein.

Muunnettua vehnätärkkelystä (HVP) käytetään kosmetiikassa pehmeän rakenteensa, vaahtoavuuden ja kosteuttavien ominaisuuksien vuoksi. Ruokateollisuudessa sitä käytetään lisäaineena leipomotuotteissa, keitoissa, pastaruoissa, lihajalosteissa, kastikkeissa, aterian korvikkeissa, liemikuutioissa, viineissä kirkasteena ym. Hydrolysoidusta vehnästä on viimeaikoina tullut yhä suositumpi lisäaine korkean proteiinipitoisuuden, vesiliukoisuuden ja aromiominaisuuksien vuoksi. Vähärasvaisten tuotteiden kysyntä oli yksi syy, että elintarviketeollisuuden piti keksiä rasvan tilalle joku ainesosa parantamaan tuotteen makua ja koostumusta. No kumpi nyt sitten on parempi: luonnollinen rasva vai muunnettu lisäaine?