Epigenetiikka: DNA:n päällä (epi) on jotakin, joka vaikuttaa geeneihin. Tämä epigenomi myös periytyy. Epigenomi voi muuttua elinaikana esimerkiksi ympäristön tai ravitsemuksen vaikutuksesta. Toisin sanoen: hankitut ominaisuudet periytyvät.
Epigeneettisistä mekanismeista tunnetaan parhaiten DNA:n metylaatio. Siinä metyyliryhmä (CH
3) liittyy sytosiiniin ja seurauksena on tavallisesti geenin ilmaantumisen sammuttaminen.
Ravinnon
metioniinin ja
folaatin tiedetään vaikuttavan DNA:n metylaatioon.
Geenien poikkeava toiminta ja muutokset geenien ilmentymisessä ovat avaintekijöitä
syövän synnyssä ja kehityksessä. Lisääntyvät todisteet osoittavat epigeneettisten poikkeavuuksien osallistuvan geenien virheelliseen säätelyyn yhdessä geneettisten muutosten kanssa kaikissa syövän kehityksen vaiheissa
.
Epigenetiikalla tarkoitetaan sellaista solun informaatiota, jota tarvitaan geenien ilmentymisen säätelyyn, mutta jota ei löydy itse DNA:n sekvenssistä. Solun epigeneettinen informaatio periytyy tytärsoluille solun jakautuessa, mutta toisaalta tämä informaatio on mahdollista myös ohjelmoida kokonaan uudestaan (Feinberg 2010). Yksilöllä on vain yksi genomi mutta useita epigenomeja.
Informaatio, joka ratkaisee, minkälaiseksi solu erilaistuu ja miten solu toimii, ei siis määräydy pelkästään DNA:sta, vaan tämän geneettisen koodin päällä vaikuttaa epigeneettinen profiili (Wong ym. 2007). Epigeneettiset mallit eivät ole täysin stabiileja. Ne voivat muuttua virheellisiksi yksilönkehityksen eri vaiheissa ja myös normaalin ikääntymisen myötä. Tämä selittää yleisen syöpäriskin suurentumisen aikuisiällä (Feinberg ja Tycko 2004).
DNA:n metylaatioprofiili on huomattavan vääristynyt syöpäsoluissa: hypometylaatio on luonteenomaista geenien välisille alueille ja samanaikainen hypermetylaatio kasvunrajoitegeenien promoottorialueille. Normaaleissa soluissa metylaatioprofiili on päinvastainen (McCabe ym. 2009). Kasvunrajoitegeenien vaimentuminen promoottorialueiden hypermetylaation vuoksi on yksi ratkaisevista tekijöistä usean eri syövän puhkeamisessa ja kehityksessä (Esteller 2007).
Hypermetylaation ohella hypometylaatio on keskeinen ilmiö syövässä ja voi edistää syövän kehittymistä usean eri tapahtuman kautta. Genominlaajuinen hypometylaatio voi ilmetä jo geenikohtaista hypermetylaatiota aikaisemmin (Feinberg ym. 2006), ja se voimistuu taudin edetessä hyvänlaatuisesta syövän esiasteesta kohti etäpesäkkeitä lähettävää syöpää (Esteller 2008). Lähes kaikkien ihmisen yleisimpien syöpien (paksusuoli-, maha-, keuhko-, maksa-, rinta-, virtsarakko-, munasarja- ja kohtusyöpä) tunnusmerkki on syöpään liittyvä genomin hypometylaatio (Pogribny ja Beland 2009).
Toisin kuin geneettiset mutaatiot, epigeneettiset modifikaatiot ovat korjautuvia, joten vaimentuneet kasvunrajoitegeenit on mahdollista aktivoida lääkkeiden avulla.
Oleellista tässä tuntuu siis olevan, että DNA-metylaatioprosessi on vääristynyt tavalla tai toisella syövän synnyssä ja kehityksessä. Ainahan syntyy ongelmia, kun elimistö ei toimi niin kuin sen pitäisi toimia. Usein ravintotekijöillä pystytään edesauttamaan elimistön oikeaa toimintaa.
DNA-rihman emäsosaset - a niin kuin adeniini, c niin kuin sytosiini, g niin kuin guaniini ja t niin kuin tymiini - eivät aina olekaan ketjussa puhtaina. Sama pätee proteiineihin, joiden avulla DNA pakkautuu solun tumaan. Molempiin saattaa sitoutua merkittäviä hippuja, joiden tutkijat sanovat olevan geneettisen koodin "päällä", latinaksi ja kreikaksi "epi". Nämä "päältäjät" ovat säätelijöitä, jotka milloin vahvistavat, milloin hiljentävät geenien toimintaa eli kehon tarvitsemien kymmenientuhansien eri proteiinien tuotantoa.
Hurjimmillaan joku geenimme juuttuu minimi- tai maksimiteholle niin, että säätely vaikuttaa vielä seuraavienkin sukupolvien kohtaloihin. Vauva voi siis saada synnyinlahjaksi vaikkapa täydelle teholle viritetyn rasvanvarastointigeenin.
Epigeneettisen säätelyn muutoksen voi käynnistää elinympäristö - vaikkapa hengitysilman epäpuhtaudet - tai hienoinen muutos solua ympäröivässä kudoksessa. Myös iän karttuminen voi muuttaa säätelyä. Tuttipullojen ja muiden muoviastioiden pehmentiminä käytettyjen
ftalaattien myrkyllisyys on nimenomaan sitä, että ne vaikuttavat epigeneettiseen säätelyyn.
Geenien säätelyvilskeestä vain pikkuruinen osa on niitä epigeneettisiä muutoksia, jotka kulkeutuvat vanhemmilta vauvalle. Juuri nuo prosessit ansaitsevat kuitenkin erityisen huomion. Ne ovat tärkeä kansanterveydellinen kysymys.
Olet sitä, mitä isovanhempasi söivät, kuuluukin yksi epigeneetikkojen lentävistä lauseista. Ravinnonpuutteesta nuorena kärsineiden miesten lastenlapset kuolevat muita harvemmin sydän- ja verisuonisairauksiin. Heidän lapsenlapsillaan on myös vähemmän tyypin 2 diabetesta kuin yltäkylläisesti syöneiden miesten perillisillä.
Sikiön epigenomin herkkyys ympäristölle.
Äidin teot, olot ja vointi näyttävät piirtyvän vahvasti vauvaan. Jopa moni vanhuuden sairaus ohjelmoituu epigenomiin jo kohdussa.
Epigenetiikan suuri puhuttaja on pieni hiilestä ja vedystä rakentuva molekyylin osanen, niin kutsuttu metyyliryhmä. Se valikoi DNA-ketjusta kohdan, jossa emäkset c ja g - sytosiini ja guaniini - ovat perätysten, ja tarraa kiinni. Tapahtuu kemiallinen rakennemuutos,
metylaatio, joka saattaa vaimentaa geenin.
Metylaatiomuutokset voivat siis olla kirjaimellisesti elämän ja kuoleman kysymys. Jos metylaatio esimerkiksi vaientaa holtitonta solunjakautumista ehkäisevän geenin, se tulee avanneeksi tietä syövälle.
Tärkeää on pitää mielessä, että vanhempien ja jossain määrin isovanhempienkin elintavat ja kokemukset vaikuttavat seuraavaan polveen. Ainakin puoli vuosisataa olemme ehtineet ajatella, että ympäristö ja geenit ratkaisevat ihmisen ilmiasun. Nyt luetteloa on pakko jatkaa: meitä muovaavat ympäristö, genomi ja epigenomi.
Ympäristö vaikuttaa meihin usein epigenetiikan kautta, eli jättää epigenomiin merkin, mutta ei aina. Ympäristöllä riittää keinoja. Esimerkiksi monet myrkyt aiheuttavat muutoksia suoraan geeneihin.
Tässäpa vasta mielenkiintoista asiaa oli ja selveni vähän lisää tuo monesti esille tullut ftalaattien vahingollisuus. Elintapojen suora vaikutus periytymisessä on siis totta. Silloin ei ole mikään ihme, että myös tunne-elämän kokemusten sanotaan periytyvän sukupolvelta toiselle niin kauan kuin joku käsittelee asian valmiiksi ja vapautuu silloin tuosta tunneperäisestä traumasta, jonka on voinut perintönä saada useammankin sukupolven takaa. Vanhemmiksi aikovien olisi siis lapsensa etua ajatellen käsiteltävä henkiset, tunnepuolen asiat selviksi ennen lapsen alulle saattamista.
Metylaatio on soluissasi tapahtuva prosessi missä molekyyli antaa tai ottaa metyyliryhmän (CH3).
Metylaatio vaikuttaa epigenetiikan lisäksi aivojen välittäjäaineiden valmistukseen ja hormoneihin. Metyyliryhmät liittyvät useisiin elimistön synteeseihin, kaikkeen kehon korjaamiseen ja rakentamiseen. Metylaatio tapahtuu elimistössä noin miljardi kertaa sekunnissa. Metylaatio pitää mm. aivot terävinä.
Metylaatiokierto on maksan II vaiheen pääasiallinen toksiinien poistoreitti, jossa vaikeasti tunnistettavat ja huonosti veteen liukenevat tai kokonaan liukenemattomat aineet muutetaan vesiliukoiseen muotoon, jotta ne voidaan poistaa helposti. Metylaatiossa poistettaviin yhdisteisiin lisätään metyyliryhmä (CH3), jonka jälkeen suuremmat molekyylit voidaan poistaa sapen ja pienemmät munuaisten kautta virtsan mukana.
Estrogeenia sisältävät hormonilääkkeet tai ehkäisypillerit kuluttavat magnesiumia, B6 ja B2-vitamiinia; tämä asia tauottaa metylaatiota. Jos olo tuntuu masentavalta ja syöt esim. e-pillereitä, niin masentuneisuutesi voi johtua siitä, ettei metylaatio toimi hyvin.
Elimistö ei yksinkertaisesti voi suorittaa metylaatiota ilman riittävää ravintoaineiden määrää!
Ilman hyvää suolistoflooraa, ei kehosi voi tuottaa B12:ta (metyylikobalamiini). Et voi myöskään aktivoida riboflaviinia tai folaattia ja taas metylaatio on estetty. Lääkkeet estävät usein metylaatiota varastamalla esim. folaattia tai tappamalla suoliston hyvän bakteerikannan kuten antibiootit tekevät.
Metylaatiota voi tukea ruokavaliolla lisäämällä metyyliryhmiä sisältäviä ruokia ja glutationia lisääviä rohdoksia sekä tarvittaessa käyttämällä sopivia ravintolisiä esim.
B-vitamiineja ja
probiootteja.
Metyyliryhmien luovuttajia ovat ainakin vitamiinit B2, B6, B12 (metyylikobalamiini), B9 (metyylifolaatti) ja betaiini (trimetyyliglysiini). Lisäksi B3- ja B5 vitamiineja, kurkumaa, teaniinia ja MSM:ää (metyylisulfonyylimetaani eli orgaaninen rikki) pidetään metyyliryhmien luovuttajina.
Ottamalla B-vitamiinia ja aktiivista foolihappoa voidaan tukea metylaation normaalia toimintaa. Syövässä metylaatioprosessi on estynyt. Siten mahdollistuu syöpäsolujen kasvu ilman kontrollia. Metylaation estymistä pidetään myös yhtenä lihavuusongelman syynä.
Tähän mielenkiintoiseen aiheeseen ajauduin seuraavan B12-vitamiiniyhdisteen kautta: Country-Life-Gluten-Free-Active-B12-Dibencozide-3000-mcg-60-Lozenges, jossa B12-vitamiini on harvinaisemmin löydettävässä ja hyvin hyväksikäytettävässä luonnollisessa, aktiivisessa adenosyylikobalamiini eli dibenkotsamidi-muodossa. Tämän B12-valmisteen annetaan ensin vaikuttaa kielen alla hetki ennen nielemistä. Imeskellessä B12-vitamiinin on todettu imeytyvän paremmin kuin nieltäessä. Miinuksena tässä tuotteessa on foolihappo, joka ei ole aktiivisessa 5-MTHF -muodossa. On siis kyseenalaista muuttuuko valmisteen foolihappo juuri sinulla folaatiksi, joka on tärkeää B12-vitamiinin toiminnalle.
Thorne-Research-Methylcobalamin-60-Veggie-Caps metyylikobalamiini on toinen luonnollinen, aktiivisessa muodossa oleva B12-vitamiini.
Suomen markkinoilta löytyy hyvä B12-vitamiinisuihke.
Thorne-Research-5-MTHF-1-mg-60-Veggie-Caps folaattia hyvässä muodossa löytyy tästä tuotteesta.
Thorne-Research-B-Complex-12-60-Veggie-Caps on monipuolinen B-vitamiinivalmiste, jossa on sekä adenosyylikobalamiinia (B12) että metyylikobalamiinia (B12), folaattia kahdessa eri muodossa ja lisäksi muitakin B-vitamiineja vielä.
Alkaisikohan metylaatioprosessi jo toimia kunnolla elimistössä ja mm. myrkyt häipyä????
Ravintohiivahiutaleisiin kannattaa ehdottomasti tutustua myös!
MITÄ TÄSTÄ PITÄISI MUISTAA? VARMAAN SE, ETTÄ METYLAATION ON TOIMITTAVA KUNNOLLA JA SITÄ VOI EDESAUTTAA AINAKIN B-VITAMIINEILLA JA FOLAATILLA. TOISAALTA TÄSSÄ TULI KYLLÄ ESILLE ERITTÄIN TÄRKEITÄ PERINNÖLLISYYSNÄKÖKOHTIAKIN. LUULEN, ETTÄ TÄTÄ KAIKKEA JOUTUU SULATTELEMAAN HETKEN IHAN RAUHASSA, JOTEN EIKÖHÄN LÄHDETÄ ULKOILEMAAN!
Lähteet
http://www.anttiheikkila.com/blogi/mikron_terveysvaikutukset_ja_muuta_mukavaa/
http://heartofsilverwings.blogspot.fi/2015/01/laakkeet-voivat-olla-sairauden-syy.html
http://yliopisto-lehti.helsinki.fi/?article=7447
http://www.laakarilehti.fi/?opcode=show/news_id=7893/type=7
http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_action=1&p_p_state=maximized&viewType=viewArticle&tunnus=duo10005
