Sitikoliini muistin ja aivojen tueksi

Sitikoliini on hyödyksi oppimiselle ja muistille, niin nuorilla kuin vanhoilla. Citikoliini parantaa tarkkaavaisuutta, henkistä terävyyttä ja voi vähentää normaaliin vanhenemiseen kuuluvaa kognitiivisten kykyjen heikkenemistä.

Noin 60 % aivokudoksesta muodostuu rasvasta, joka pitää solukalvot joustavina. Aivosoluissa on erityisen runsaasti rasvalipidiä fosfatidyylikoliinia, jota elimistö syntetisoi sitikoliinista (cytidine 5’-diphosphocholine). Sitikoliinia elimistö valmistaa välttämättömästä, vesiliukoisesta koliinista.

Sitikoliini on rakennusaineena myös asetyylikoliinissa, joka auttaa meitä oppimaan ja muistamaan. Sitikoliinia tarvitaan fosfatidyylikoliinin lisäksi syntetisoimaan kahta muutakin lipidiä: sfingomyeliinia, joka on mm. aivoissa runsaasti esiintyvä fosfolipidi ja kardiolipiiniä, jota on pääsääntöisesti mitokondrioitten sisäkalvoissa.

Sisäisesti käytetty sitikoliini-ravintolisä muutetaan biologisesti potentiaalisiksi lipideiksi, jotka yhtyvät solukalvoon. Sitikoliini lisää fosfolipidien määrää aivojen etulohkoissa, jotka säätelevät liikkumista, ongelmien ratkaisukykyä, spontaanisuutta, muistia, kielellistä osaamista, arvostelukykyä, impulsiivisuuden kontrollointia, sekä  sosiaalista ja seksuaalista käyttäytymistä.

"Koko inhimillinen elämä riippuu aivojen toiminnasta." 

 

Sitikoliini on hyvin siedetty ravintolisä sekä lyhyt- että pitkäaikaiskäytössä. 

Healthy-Origins-Cognizin-Citicoline-250-mg-150-Veggie-Caps

Sitikoliini on tutkimuksissa parantanut näköä mm. glaukoomaa sairastavilla. Glaukooma on silmähermovaurioita aiheuttava, näkökenttää supistava sairaus.

Sitikoliinin on tutkimuksissa todettu auttavan vanhenevien henkilöiden aivojen toimintaa. Se auttaa oppimista, muistia, motorisia taitoja ja koordinaatiota. Sitikoliinin käyttö voi merkittävästi hidastaa tai jopa parantaa ikääntymisen aiheuttamaa kognitiivista heikkenemistä. Annostukset ovat tutkimuksissa olleet 250-2000 mg päivässä.

Sitikoliini on tutkimuksissa parantanut myös mielialaa, mikä johtunee aivojen dopamiini- ja noradrenaliinipitoisuuksien lisääntymisestä. Sitikoliini parantaa aivojen kognitiivista toimivuutta jonkin verran Alzheimerin tautia sairastavilla tukemalla asetyylikoliinia. Alzheimerin tauti on kuolemaan johtava aivosairaus,  joka aiheuttaa mm. aivosolujen rappeutumista ja sitä kautta normaalin henkisen ja fyysisen suorituskyvyn menetyksen. Eläinkokeissa sitikoliinin on todettu estävän Alzheimerin taudin ilmeisesti aiheuttavan beeta-amyloidi-nimisen proteiinin kasautumista aivojen hermosoluihin.

Healthy-Origins-Cognizin-Citicoline-250-mg-150-Veggie-Caps

Käyttäjäkokemuksia sitikoliinista:

Todistetusti hyödyllinen halvauksesta johtuvasta aivovammasta kärsiville. Voi auttaa solutasolla vakavista mentaalisista sairauksista kuten skitsofreniasta kärsiviä. Hyödyllinen myös erinäisistä hoidoista johtuvaan "aivosumuun".

Halvauksen jälkeen 1000 mg aamulla ja 1000 mg illalla kuuden viikon ajan on huomattavasti auttanut toipumista. Kuuden viikon jälkeen ylläpitoannnostus 500 mg.

Parempi keskittymiskyky, muistan paljon paremmin asioita kuten nimiä ja numeroita.

Huomaan eron. Teen sudoku-ristikkoni paljon nopeammin ottaessani sitikoliinikapseleita.

Otan 4 kapselia päivässä yhdessä pantoteenihapon, B-5-vitamiinin kanssa lisätäkseni aivojeni asetyylikoliinin määrää ja parantaakseni siten muistia. Olen 59-vuotias ja ottaessani kapselit joka päivä muistini toimii terävästi kuin nuorena.

Olen kärsinyt nyt joitakin vuosia muistiongelmista ja muista kognitiivisista ongelmista ja kokeillut kaikenlaisia ravintolisiä ilman apua. Tämän sitikoliinin huomasin auttavan muutamassa viikossa. Suositeltu annostus yksi tai kaksi kapselia päivässä aterian yhteydessä on riittävä määrä vaikuttaakseen.

Vaimollani on dementia ja Alzheimerin tauti. Sitikoliini on estänyt jonkin verran henkistä lamaantumista. Se ei ole parantanut hänen mielen toimintaansa, mutta lääkärin ja itseni mielestä se on auttanut jonkin verran. Annostus on kaksi kapselia päivässä.

En tajunnut kuinka paljon apua tästä sitikoliinituotteesta on ennen kuin olin kuukauden ilman.

Sitikoliinia on tutkittu vuosia. Se on turvallinen ja tehokas. Koliinia täytyy ottaa viikkoja tai kuukausia säännöllisesti. Voi olla, että tämä ravintolisä ei tee sinulle ihmeitä, mutta se on järkevä ravintolisä, jota kannattaa ehkä kokeilla.

Healthy-Origins-Cognizin-Citicoline-250-mg-150-Veggie-Caps

Lähteet:
http://www.nutricology.com/infocus/201605_brain.htm
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt03102
http://www.biomag.hus.fi/braincourse/L1.html
http://www.glaukooma.com/ 
http://tieku.fi/tk/alzheimerin-taudin-syy-selviamassa 

Aivot tarvitsevat DHA:ta

Aivot muodostuvat 60-prosenttisesti rasvasta, ja ne tarvitsevat rasvaa myös toimiakseen kunnolla. Rasvaton ruokavalio ei ole aivoille hyväksi. Ravintorasvoista omega-3-rasvahappojen merkitys aivoissa on keskeisin, etenkin DHA eli dokosaheksaeenihappo on tärkeä. Oppiminen, muisti ja mielenterveys ovat aivojen toiminnan alueita, joihin ravinnon omega-3-rasvahappojen, erityisesti DHA:n saannin uskotaan vaikuttavan suotuisasti.

Aivoissa DHA on sekoittunut pääosin fosfolipideihin. Fosfolipidit ovat kolesterolin ohella aivosolujen tärkeimpiä rasvamolekyylejä. DHA:ta sisältäviä fosfolipidejä ja kolesterolia löytyy erityisesti keskushermoston soluja ympäröiviltä solukalvoilta. Solukalvojen rasvahappokoostumus vaikuttaa keskeisesti aivokudoksen hermosolujen toimintaan. Ravinnon omega-3-rasvahapoilla voidaan vaikuttaa solukalvojen rasvahappokoostumukseen.

Rasvoilla on aivoissa sekä rakenteellisia että toiminnallisia tehtäviä. Esimerkiksi hermosoluja suojaava myeliini on erittäin rasvapitoista. Se sisältää runsaasti kertatyydyttymättömiä omega-9-sarjan rasvahappoja, joita syntyy aivokudoksessa. Näiden rasvahappojen pitoisuuteen on ravinnolla vaikutusta vain vähän.

Monityydyttymättömillä rasvahapoilla on tärkeä tehtävä keskushermoston solujen ylläpidossa ja toiminnassa. Omega-6 -sarjan rasvahapoilla (arakidonihappo ja sen johdokset) sekä omega-3-sarjan DHA:lla on tärkeä tehtävä hermosolujen toiminnan säätelyssä. Solukalvojen rasvahappokoostumus vaikuttaa hermosolujen välittäjäaineiden ja esimerkiksi dopamiinin eritykseen. Lisäksi monityydyttymättömillä rasvahapoilla on vaikutusta hermosoluja suojaavan myeliinitupen muodostumiseen.


Ravinnossa tyydyttymättömiä rasvahappoja on mm. rasvaisissa kaloissa sekä kasviöljyissä. Koska runsaasti tyydyttymättömiä rasvahappoja sisältävät ravintorasvat ovat huoneenlämmössä pehmeitä tai juoksevia, tyydyttymättömiä kutsutaan myös pehmeiksi rasvoiksi.

Ravinnon rasvoissa on neljä erilaista tyydyttymättömien rasvahappojen sarjaa eli ns. rasvahappoperhettä, joissa rasvahapot on jaettu ensimmäisen kaksoissidoksen sijainnin mukaan (metyyliryhmästä laskettaessa). Nämä sarjat ovat:

• omega-3 eli n-3, joita saa vain ravinnosta
• omega-6 eli n-6, joita saa vain ravinnosta
• omega-7 eli n-7, joita muodostuu elimistössä ja saa myös ravinnosta
• omega-9 eli n-9, joita muodostuu elimistössä ja saa myös ravinnosta

 
Tyydyttymättömät rasvahapot jaetaan monityydyttymättömiin (joista käytetään myös nimitystä polytyydyttymättömät tai polyeenit, polyunsaturated fatty acids) ja kertatyydyttymättömiin (joista käytetään myös nimitystä yksittäistyydyttymätömät tai monoeenit, monounsaturated fatty acids).

Monityydyttymättömien rasvahappojen hiiliketjussa on vähintään kaksi kaksoissidosta. Mitä enemmän kaksoissidoksia rasvahapossa on, sen pehmeämpää rasva on olomuodoltaan.

Monityydyttymättömiä rasvahappoja ovat:

• omega-3 eli n-3 (dokosaheksaeenihappo DHA, eikosapentaeenihappo EPA, alfalinoleenihappo ALA, eikosatetraeenihappo ETA, stearidonihappo SDA)
• omega-6 eli n-6 (linolihappo LA, arakidonihappo AA, dihomogammalinoleenihappo DGLA, gammalinoleenihappo GLA)

 Kertatyydyttymättömiä rasvahappoja ovat:

• omega-7 eli n-7 (palmitoleiinihappo)
• omega-9 eli n-9 (öljyhappo)

Omega-6 rasvahapot ovat monityydyttymättömiä ja niitä on ruokavaliossamme usein liikaa suhteessa omega-3:een. Elimistö tuottaa ilmeisesti riittävästi pitkäketjuisia omega-6-sarjan rasvahappoja omega-6 linolihaposta. Sen sijaan omega-3 DHA:ta syntyy usein liian vähän, ja siksi sitä pitäisi saada riittävästi ravinnosta. Vegaaniruokavaliolla elävän ihmisen elimistö tuottaa DHA:ta tehokkaammin kuin sekaravintoa syövän ihmisen elimistö.

Monityydyttymättömien rasvahappojen lisäksi aivojen toiminnan kannalta hyödyllisiä ovat keskipitkäketjuiset rasvahapot. Esimerkiksi 8 ja 10 hiiliatomin pituiset rasvahapot, kapryyli- ja kapriinihappo, voivat korvata glukoosia aivojen energian lähteenä. Erityisesti Alzheimerin tautiin liittyvää hypometaboliaa on hoidettu ketogeenisellä, kapryyli- ja kapriinihappoa sisältävällä dieetillä. 

Kapryyli- ja kapriinihappoa saadaan fraktioimalla kookosrasvaa. Perinteinen kookosöljy sisältää hyvin vähän näitä rasvahappoja.


Valtaosa ruuan ja elimistön rasvoista on ns. triglyseridejä. Ne koostuvat kolmesta glyserolimolekyyliin kiinnittyneestä rasvahaposta, jotka ovat kemialliselta luonteeltaan kolmenlaisia: tyydyttyneitä, yksinkertaisesti tyydyttyneitä tai monityydyttymättömiä, ja niiden välinen suhde määrää, onko rasva olomuodoltaan kiinteää vai pehmeää. Rasvahappoja on noin 20 erilaista, ja ne jaetaan molekyylin pituuden, eli ketjussa olevien hiiliatomien määrän mukaan, lyhyisiin, keskipitkiin ja pitkiin rasvahappoihin. Ravinnon rasvahapoista 95 % on pitkiä rasvahappoja. AA, DHA ja EPA ovat pitkäketjuisia rasvahappoja.


Rasvahapot, kuten monet muutkin elimistön orgaaniset molekyylit, voivat hapettua. Hapettuminen on normaalin aineenvaihdunnan sivutuote. Elimistö on varautunut hapettumisreaktioiden hallintaan varustamalla solut erilaisin antioksidanttimekanismein: osan antioksidanteista elimistö tuottaa itse ja osa tulee ravinnosta. Aivojen toiminnan kannalta tärkeät rasvahapot sisältävät runsaasti kaksoisidoksia. Omega-3 DHA sisältää kuusi kaksoissidosta, enemmän kuin mikään muu elimistön rasvahappo. Siksi ne hapettuvat herkästi.

Kun elimistön antioksidanttien taso on riittämätön, seurauksena on oksidatiivinen stressi, joka on haitallista soluille. Oksidatiivinen stressi liittyy moniin aivojen toiminnan häiriöihin ja vanhenemiseen. Elimistön luontaista antioksidanttisuojaa voidaan tukea ravinnosta saatavilla antioksidanteilla. 

Usein korostetaan, että runsas tyydyttyneen (ns. kovan) rasvan määrä ravinnossa lisää muistisairauden riskiä. Ihan näin mustavalkoinen asia ei kuitenkaan ole. Aivosolut sisältävät runsaasti tyydyttyneitä ja kertatyydyttymättömiä rasvahappoja. Niiden pitoisuus solukalvoilla on hyvin vakaa ja aineenvaihdunnallisesti säädelty. 

On todennäköistä, että havainnot ravinnon koostumuksen ja muistisairauksien välisistä yhteyksistä eivät selity tyydyttyneiden rasvahappojen suorilla vaikutuksilla aivosolujen toimintaan. On mahdollista, että poikkeuksellisen runsas tyydyttyneen rasvan saanti kokeellisissa tutkimuksissa vaikuttaa voimakkaasti kolesterolin aineenvaihduntaan, ja sitä kautta solukalvojen koostumukseen ja toiminnallisuuteen aivokudoksessa. 

DHA-rasvahappoa kertyy erityisesti niihin aivojen alueisiin, jotka liittyvät oppimiseen ja muistiin. Väestötutkimuksissa on todettu yhteys aivojen alhaisen DHA-pitoisuuden ja aivojen kehityshäiriöiden välillä, kuten luku- ja kirjoitusvaikeudet, autismikirjon häiriöt sekä aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöt (ADHD).

Pääosa tutkimuksista tukee omega-3-rasvahappojen merkitystä kognitiivisissa toiminnoissa. Omega-3 DHA:n saanti ravinnossa vaikuttaa kognitiivisten taitojen kehitykseen elämän alkutaipaleella sekä kognitiiviseen suorituskykyyn lapsuus- ja nuoruusiässä.

Rasvahappojen merkitys aivojen toiminnan kannalta korostuu erityisesti sikiöaikana ja varhaislapsuudessa sekä elämän ehtoopuolella. Elämän alkuvaiheessa aivojen optimaalinen kehitys edellyttää omega-3-rasvahapoista riittävää DHA:n saantia. Odottavan äidin ravitsemus vaikuttaa myös lapseen äidinmaidon välityksellä.

Ihmisen ikääntyessä aivotkin ikääntyvät ja niissä tapahtuu fysiologisia muutoksia. Aivosolujen aineenvaihdunta muuttuu vanhenemisen myötä. Omega-3-rasvahapoista DHA:n pitoisuus keskushermoston soluissa laskee. Sen seurauksena vanhalla ihmisellä voi olla suurempi omega-3-täydennyksen tarve kuin nuoremmalla aikuisella. Aivosolujen alhainen omega-3-rasvahappojen pitoisuus suhteessa omega-6:een on liitetty vanhuusiän dementiariskin suurenemiseen.

Euroopan komissio on hyväksynyt joukon omega-3-rasvahappojen saantiin liittyviä terveysväittämiä. On syytä huomioida, että EU:n aivojen toimintaan liittyvissä terveysväittämissä tarkoitetaan pitkäketjuisia omega-3-rasvahappoja ja lähinna DHA:ta, ei siis kasviöljyjen (pellava ja rypsi) omega-3-rasvahappoja eli alfalinoleenihappoa.

Hyväksyttyjen terveysväittämien mukaan DHA tukee aivojen normaalia toimintaa silloin, kun ruoka sisältää 250 mg/pv DHA:ta. Synnyttäneiden äitien kohdalla todetaan, että omega-3-rasvahappojen saanti tukee sikiön ja rintaruokitun lapsen aivojen kehitystä silloin, kun äidin ruoka sisältää 250 mg/pv EPA + DHA:ta ja 200 mg/pv DHA:ta.

Lähellä hyväksymistä on lasten omega-3-rasvahappojen saantiin liittyvä väittämä, jonka mukaan DHA tukee lasten aivojen toimintaa, kun annos on 6-24 kuukauden ikäisellä lapsella 100 mg/pv ja 2-18-vuotiaalla lapsella 250 mg/pv. Lisäksi DHA-öljyä valmistava yritys hakee hyväksymistä DHA:n muistitoimintaa tukevalle terveysväitteelle.

EU-komission hyväksymiä omega-3-annoksia voidaan pitää minimisuosituksina ja niiden liittyvän fysiologisten toimintojen ylläpitoon terveillä ihmisillä. Omega-3-rasvahapoista on kuitenkin myös hyötyä silloin, kun vallitsevaan fysiologiseen tilaan liittyy matala-asteinen tulehdus, kuten elimistön vanhenemiseen ja aivojen rappeumasairauksiin. Omega-3-rasvahappojen tulehdusta hillitsevä vaikutus tulee kuitenkin parhaiten esiin merkittävästi korkeammilla päiväannoksilla.

Virallisissa ravintosuosituksissa korostetaan aina, että omega-3-rasvahapot olisi hyvä saada ruuasta. Rasvainen kala on hyvä omega-3-rasvahappojen lähde. Tosiasia kuitenkin on se, että suomalainen syö suosituksiin nähden liian vähän kalaa. Lisäksi suosituimman kalan, lohen, omega-3-rasvahappojen pitoisuus on pudonnut yhteen kolmasosaan viimeisen 10 vuoden aikana. Pudotus johtuu siitä, että kallis kalaöljy on vaihdettu rypsiöljyyn lohen rehussa.

Nordic Naturalsilta löydät hyvälaatuiset omega-3-valmisteet joka lähtöön. 

Lähteet:
Kiviluoma Merja, Aivot tarvitsevat erityisesti DHA:ta, Luontais terveys 8/2015
http://www.tohtori.fi/?page=0950042&id=2494095 
http://www.terve.fi/ravintoaineet/rasvahapoilla-eroa