Näytetään tekstit, joissa on tunniste BDNF-kasvutekijä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste BDNF-kasvutekijä. Näytä kaikki tekstit

maanantai 23. lokakuuta 2017

Energisoivaa liikuntaa aivoille







Liikunnalla on sekä lyhyt- että pitkäkestoisia vaikutuksia aivoihimme. Kun alat juosta, veri alkaa kiertää nopeammin ja aivoihin kulkeutuu enemmän happea. Pitkäkestoisempi vaikutus on, että liikunta lisää BDNF-kasvutekijän (brain derived neurotrophic factor) kehittymistä aivoissa, mikä kiihdyttää uusien hermosolujen muodostumista.


BDNF tarttuu hermosolussa olevaan juuri tälle kasvutekijälle ominaiseen reseptoriin (vastaanottimeen) ja aktivoi sitten solun. Se helpottaa hermoimpulssien kulkua synapseissa, mikä edistää oppimista ja kohentaa mielialaa ja lisää henkistä energiaa. Aivoturso prosessoi BDNF:n avulla havainnot kokonaiseksi mielikuvaksi. Kun sen ympärillä oleville alueille tulee aistihavaintoja aivojen eri osista, nämä alueet koostavat esimerkiksi näköhavainnon yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Aivotursossa syntyy yhteen koostunut muistikuva esimerkiksi siitä, miltä joku henkilö näyttää ja miten hän puhuu.

Liikunnan edulliset vaikutukset näkyvät aivojen magneettikuvissa. Eräiden magneettikuvausten perusteella vaikuttaa siltä, että liikunta pitää aivoja nuorekkaina, ilmeisesti juuri vaikuttamalla aivoperäiseen hermokasvutekijään. Tämän kasvutekijän puutteella näyttää olevan tärkeä osuus myös stressissä, Alzheimerin ja Parkinsonin taudeissa ja muissa neurodegeneratiivissa sairauksissa, joissa muisti ja muut kognitiiviset taidot heikkenevät.

Omega-3-rasvahapot, erityisesti EPA, lisäävät BDNF:n määrää aivoissa. Aivojen kuiva-aines on 60 prosenttisesti rasvaa. Toimiakseen normaalisti ja tuottakseen riittävästi BDNF:ää aivot tarvitsevat tietyn vähimmäismäärän omega-3-rasvahappoja.






Liikunta totuttaa kehoa stressihormoneihin turvallisesti. Liikunnan aikana stressihormoni kortisolin taso sekä sydämen syke nousevat. Säännöllisen harjoittelun myötä tasot nousevat joka kerta hieman vähemmän. Liikunta opettaa kehollemme, että stressihormoneihin tai sykkeen nousuun ei tarvitse reagoida voimakkaasti.


Glutamiini on aminohappo, jota esiintyy luonnostaan elimistössämme. Ravintolisänä glutamiinia on paras ottaa usein pitkin päivää pieninä annoksina (5-10 g/annos). Glutamiini vaikuttaa suolistoon ja lihaksiin estäen kehoa syömästä ja kuluttamasta omia lihaksiaan. Glutamiinista hyötyvät eniten kehonrakentajat, fitnesskuntoilijat ja urheilua tosissaan harrastavat.

Glutamiinilla on rankan treenin jälkeen kehon palautumista nopeuttava vaikutus. Glutamiini vaikuttaa myös kasvuhormonitoiminnan tehostumiseen ja kehon immuniteettitoiminnan huomattavaan tehostumiseen.







Ihmislajin selviytymisen kannalta on ollut tärkeää, että olemme liikkuneet ravinnon perässä tai paenneet nopeasti. Aivomme palkitsevat meidät mielihyvähormoni dopamiinilla eloonjäämistä tukevien asioiden tekemisestä.

Elimistömme on kehittynyt aikana, jolloin ruoasta oli pula. Aivomme on ohjelmoitu estämään meitä kuluttamasta liikaa kaloreita. Kun sohva houkuttaa, aivot vain tekevät tehtäväänsä. Nykymaailmassa, jossa energiaa on tarjolla yllin kyllin ja luontainen liikunta on vähentynyt, se aiheuttaa ongelmia.

Parasta liikuntaa aivojemme hyvinvoinnille on kuntoliikunta, jossa syke nousee. Liikunta ei tarkoita huippu-urheilua, vaan se on jotain, johon kehomme on luotu. Liikunta parantaa työtehoa ja ajattelukykyä.




KAIKKI ON MAHDOLLISTA, KUN VAIN USKOO ITSE OMAAN UNELMAANSA EIKÄ KUUNTELE LANNISTAJIA!



Lähteet:
http://www.tritolonen.fi/uutiset/695-aivoperainen-hermokasvutekija-bdnf 
http://www.punttis.net/l-glutamiini/ 
Anni Erkko, Treenaa aivosi huippukuntoon, Kauppalehti Optio 15/2017