keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Herneproteiini


Proteiinijauheita on monenlaisia ihan tavallisessa ruokakaupassakin. Tarvitsevatko kaikki siis lisäproteiinia? Suomalaisilla harvoin on ongelmia riittävän proteiinin saannin kanssa kasvissyöjiä lukuunottamatta, jotka voivat tarvita proteiinilisää. Myös urheilijat ja kuntoilijat käyttävät usein proteiinilisää varmistaakseen kaikkien lihasten kasvua edistävien välttämättömien aminohappojen saannin. Lisääntyneen keskustelun ja proteiinitietoisuuden myötä nykyään myös terveystietoiset ja aktiivisen elämäntavan omaavat ihmiset tarkkailevat ostamiensa tuotteiden proteiinipitoisuutta ja sisältöä.

Jos ravinto sisältää liian niukasti proteiinia, saattavat seurauksena olla hauraat hiukset ja kynnet, puolustusjärjestelmän heikko toiminta sekä lihasten heikentyminen. Joskus saattaa pitkäaikaisen vähäproteiinisen ravinnon nauttimisesta aiheutua myös raudan ja kalsiumin puutetta, jolloin voi ilmetä anemiaa tai kariesta tai luumassa saattaa huokoistua.


Proteiini eli valkuaisaine on aminohappoketjusta koostuva orgaaninen yhdiste tai usein monen toisiinsa liittyneen aminohappoketjun muodostama kompleksi. Lähes kaikilla tunnetuilla eliöillä proteiineja muodostavat samat 20 aminohappoa. 

Näistä kahdestakymmenestä aminohaposta aikuisilla kahdeksan, ja kasvavilla lapsilla kymmenen, keskosilla 12, ovat välttämättömiä aminohappoja. Välttämätön aminohappo tarkoittaa sitä, että elimistömme ei pysty valmistamaan itse tätä aminohappoa muista aminohapoista tai hiilihydraateista, vaan meidän on välttämätöntä saada näitä aminohappoja ravinnosta. Välttämättömiä aminohappoja ovat leusiini, lysiini, isoleusiini, treoniini, tryptofaani, metioniini, valiini ja fenyylialaniini, kasvavilla lapsilla lisäksi arginiini ja histidiini.

Proteiinit ovat kaikkien solujen rakennusainetta. Suurin osa solun kuivamassasta koostuu proteiineista. Rakennusaineina olemisen lisäksi proteiinit suorittavat lähes kaikki solun toiminnot ja ovat siten välttämättömiä elintoiminnoille. Myös kaikki entsyymit ovat proteiineja, myös ne ruuansulatusentsyymit, jotka hajottavat toisia proteiineja ovat itse proteiineja. Ihmisellä on noin 2000 erilaista entsyymiä.  

Yleensä eläinproteiini sisältää hyvin kaikkia välttämättömiä aminohappoja ja niiden aminohappokoostumus on hyvä. Voidaan puhua myös proteiinin laadusta, jolla tarkoitetaan sitä, että siinä on oikeassa suhteessa välttämättömiä aminohappoja käytetään myös nimitystä täydellinen proteiini. Herneproteiinista saa myös kaikkia välttämättömiä aminohappoja.

Riippumatta siitä, onko aminohappo kasvisperäistä tai eläinperäistä, tai peräisin kalasta, niin yksittäiset aminohapot ovat aivan samoja aminohappoja. 

Silloin kun aminohapoista muodostuu uusi proteiini elimistössä, pitää kaikkia proteiinin tarvitsemia aminohappoja olla solussa paikalla. Jos yksikin tarvittava aminohappo puuttuu, ei proteiinia voi muodostua.

Tavallisen ihmisen proteiinin tarpeeksi on laskettu 1,1-1,3 grammaa proteiinia painokiloa kohti. Eli 50 kiloa paina nainen tarvitsisi vuorokaudessa suunnilleen 60 g proteiinia. Sata kiloa painava mies taas noin 95 grammaa proteiinia.


Ylimääräinen proteiini ei varastoidu kehoomme. Ainoastaan pieni määrä aminohappoja varastoituu joksikin aikaa maksaan. Proteiinit käytetään kudosten rakentamiseen, ja jos niitä jää yli, ne poltetaan energiaksi tai muutetaan glukoosiksi, glykogeeniksi ja vähäisemmässä määrin myös rasvakudokseksi. Elimistön proteiinivarastot ovat kudoksissa. Jos proteiinista on ravinnossa puutetta, niin elimistö voi hajottaa kudoksissa olevaa proteiinia, etenkin lihasten proteiinia voidaan hajottaa uusien proteiinien valmistamiseen kuin myös energian käyttöön.       



Kasviproteiinien  suosio on lisääntynyt muun muassa eettisten arvojen painotuksen yleistymisen myötä. Kasviproteiinien etuna on lisäksi vähäinen tyydyttyneiden rasvojen määrä. Herneproteiinin käyttö on kasvattamassa suosiotaan, mutta volyymi on vielä pieni verrattuna esim. soijaan ja vehnään. Herneproteiinien etuja ovat mieto maku ja tuoksu. Herneistä tehdyn jauheen rasvapitoisuus on hyvin pieni ja suuri osa rasvasta on monityydyttymätöntä, mikä parantaa tuotteen ravintoarvoa. Herneproteiini on ympäristöystävällinen valinta, sillä sen hiilijalanjälki on pieni verrattuna muihin proteiineihin eikä sen viljely vaadi juurikaan lannoitteita, sillä kasvi pystyy itse sitomaan typpeä ilmasta.


Herneproteiini sisältää kaikkia 8:aa välttämätöntä aminohappoa. Se on lisäksi hyvin imeytyvää ja sen proteiinipitoisuus on tiheä. Herneproteiinin etuna on sen kasviperäisyys eli se sopii vegaaneille. Se on lisäksi allergiaystävällinen ja sopii yliherkkyyksistä kärsiville paremmin kuin muut proteiinit. Herneproteiinijauhe onkin erinomainen vaihtoehto päivittäisen proteiininsaannin lisäämiseen.


Innate-Response-Formulas-Vegan-Protein-Vanilla-480-g herneproteiini on tehty kanadalaisista ja yhdysvaltalaisista keltaisista herneistä. Tuoreet herneet soseutetaan ja uutetaan vedessä. Tämän jälkeen proteiinifraktio tiivistetään, pastöroidaan ja kuivatetaan. Valmis proteiinijauhe on non-GMO, Kosher sertifioitu ja gluteeniton. 

Herneproteiinin aminohappoprofiili on seuraavanlainen:

Alaniini 3,42
Arginiini 7,11
Aspartaatti 9,67
Fenyylialaniini 4,36
Glutamiini 14,14
Glysiini 3,37
Histidiini 2,02
Isoleusiini 3,93
Kysteiini 0,85
Leusiini 8,72
Lysiini 6,84
Metioniini 0,82
Proliini 3,41
Seriini 4,27
Treoniini 2,87
Tryptofaani 0,72
Tyrosiini 3,02
Valiini 4,15  

Lihavoidut ovat välttämättömiä aminohappoja, jotka on saatava ravinnosta.

Herneproteiini on erinomainen proteiinivaihoehto kaikille terveydestä kiinnostuneille ja aktiivisesti liikuntaa harrastaville kuluttajille täydentämään ravintoa ja tukemaan harjoittelua. Proteiinien puutosta voi ilmetä myös leikkauspotilailla leikkauksen jälkeen, sekä heikentyneen ruokahalun tai vakavan sairauden seurauksena.

Proteiininsaanti olisi hyvä jakaa melko tasaisesti päivän aterioille ja painottaa proteiininsaantia harjoittelun läheisyydessä, ennen ja jälkeen harjoittelua. Kehon proteiinien hyväksikäyttö näyttäisi tehostuvan harjoittelun myötä. 




 
Lähteet:
Innate Response sähköpostitiedustelu
Pakeman Sinikka, terveellisen ravinnon aakkoset 2000, Gummerus
http://www.tikis.fi/ravinto/proteiinijauheet-mita-eroa-niilla/ 
http://ravitsemustiede.hpage.co.in/proteiinit_95958611.html 
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/75357/Ranta%20Milla.pdf?sequence=1 

2 kommenttia:

  1. uusavuttomille? kuivattu suomalainen herne ei paljon kaupassa maksa. Ei muutakun sopan keittoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hernekeitto ja pannukakku kerran viikossa kuuluu onneksi vielä monen ruokapaikan vakioruokiin. Hyvää on.

      Poista